Vesiversot - puiden pikaruoka
Heinäkuu on tullut ja se on mitä parhainta aikaa omena- ja muidenkin puiden vesiversojen leikkaamiseen. Mutta mikä on vesiverso ja mitä sinun pitäisi niistä tietää, jos pihallasi kasvaa omenapuita? Tässä julkaisussa kerron sinulle vesiversooista kaiken sen, mitä kerron niistä asiakkailleni.
Ensisilmäyksellä vesiverso näyttää aivan tavalliselta oksalta. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että se on erilainen.
Vesiverso on ohut, piiskamainen oksa, jonka puu kasvattaa usein siksi, että se pyrkii saamaan nopeaa ravintoa lisää. Tämä voi olla seurausta puun sairaudesta tai liian voimakkaasta leikkaamisesta.
Toiset puut ovat herkempiä kasvattamaan vesiversoja kuin toiset. Omenapuu kasvattelee niitä lähes aina jonkin verran, mutta toisinaan näkee puita, joissa ei juuri muuta kasvakaan kuin vesiversoja ja näyttää, että niiden kanssa on ajauduttu kierteeseen, jossa niitä leikataan jatkuvasti lisää ja puu kasvattaa entistä innokkaammin uusia.
Oikealla leikkauksella vesiversojen kasvua voidaan hillitä ja hallita ja ohjata puu kasvattamaan mieluummin tukevia, hyviä oksia, jotka tuottavat myös hyvää hedelmäsatoa.
Mikä sitten on vesiverso?
Tämä vanha koristeomenapuu kasvattaa rungostaan runsaasti vesiversoja voimakkaan leikkauksen vuoksi.
Kuva: Emilia Schulman
Tavallinen oksa lähtee kasvamaan puun sydämestä ja on siis kiinnittynyt sinne. Tämä tekee oksasta tukevan, jollon se kestää hyvin oman painonsa. Tämän voi huomata usein polttopuita pilkkoessa, kun halko, jossa on oksan kohta, ei halkea kovallakaan työllä ja kun sen lopulta saa halki, se repeää ihmeellisesti oksan kohdalta, koska oksa menee koko halon läpi. Jos kyseessä olisi vesiverso, se ei haittaa halkojen pilkkomista millään tavalla.
Vesiverso on puun hätäisesti kasvattama oksa, joka on kiinnittynyt ainoastaan kuoreen. Tällainen oksa ilmestyy nopeasti, kuin tyhjästä, mutta sen liitos puuhun on heikko. Kun oksa kasvaa kokoa ja sille tulee enemmän painoa, se ei välttämättä kestä sitä ja voi revetä irti. Tämä voi tulla eteen varsinkin hedelmäpuiden kanssa, jos vesiverso-oksat alkavat tehdä hedelmää.
Vesiversot eivät läheskään aina tuota hedelmää ja jos tuottavatkin, niin paljon normaaleja oksia heikommin. Ne myös kasvavat täysin eri tavalla kuin tavalliset oksat, joten ne saavat puun kasvamaan usein aivan eri tavalla kuin olisi toivottua.
Vesiverso kasvaa yleensä piiskamaisesti suoraan ylöspäin. Useimmiten ne lähtevät puun latvuksesta, mutta saattavat yhtä hyvin lähteä myös keskeltä runkoa tai aivan tyvestä.
Näissä kuvissa näkyy hyvin normaalin oksan ja vesiverson ero. Normaali oksa on kiinnittynyt rungon keskikohdasta saakka ja liitos on tukeva. Vesiverso taas on kiinnittynyt vain kuoreen, joka tekee liitoksesta heikon ja alttiin repeämille.
Miksi puu tekee vesiversoja?
Lahottajasieni tai muu sairaus voi myös saada puun kasvattamaan vesiversoja. Tässä elämänsä loppupäässä oleva koivu, joka yrittää vielä vesiversojen avulla saada lisää energiaa. Kuva: Emilia Schulman
Puut, kuten kaikki muutkin kasvit valmistavat lehdillään itselleen ravinnoksi sokereita auringon valosta, hiilidioksidista ja vedestä. Tätä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Jotta kasvi voisi tuottaa tarpeeksi ravintoa, se tarvitsee tietyn määrän lehtimassaa. Mitä isompi kasvi, sen enemmän lehtimassaa se tarvitsee tullakseen “kylläiseksi”.
Jos puuta leikataan liian runsaasti tai se esimerkiksi sairauden tai repeämän vuoksi menettää paljon lehtimassaa yhtäkkiä, sille jää nälkä. Puut eivät ole kovin hyviä nopeissa muutoksissa, joten yhtäkkinen lehtimassan menettäminen on puulle shokki.
Kun yhtäkkiä tulee kauhea nälkä ja ruuan valmistus (eli uusien lehtien kasvattaminen) vie paljon enemmän aikaa ja energiaa kuin nälkisenä olisi käytettäväksi, saatetaan turvautua pikaruokaan. Tällöin yleensä ruuan laatua tärkeämpi valintakriteeri on se, että ruuan saa äkkiä.
Vesiversot ovat tällaista puiden pikaruokaa. Heikkolaatuista ja suurissa määrissä epäterveellistä, mutta sen saa äkkiä. Pienet määrät eivät ole haitaksi, mutta jos siitä tulee säännöllinen tapa, niin se voi koitua ongelmaksi.
Esimerkiksi puuhun tullut vaurio voi saada sen kasvattamaan runsaasti vesiversoja. Kuva: Emilia Schulman
Mitä vesiversojen kanssa kannattaa tehdä?
Kun puu leikataan oikein, voidaan vesiversojen kasvua hillitä ja hallita. Kuva: Emilia Schulman
Monet leikkaavat vesiversot kaikki kerralla pois. Tämä voi kuitenkin johtaa hankalaan kierteeseen puun kanssa. Se on kasvattanut nämä pikaoksansa ehkä siksi, että sitä on aiemmin leikattu liikaa ja sillä on ollut tarve saada nopeasti lisää lehtimassaa voidakseen yhteyttää riittävästi.
Jos olisit valtavan nälän kourissa saanut juuri eteesi sen hampurilaisaterian, mutta joku veisi sen edestäsi saman tien, mitä tekisit? Mahdollisesti menisit tilaamaan uuden, mutta isomman.
Jos puulta leikataan kaikki sen heikkona hetkenä kasvattamat pikaruokaoksat, se kimpaantuu moisesta toiminnasta niin, että tekee vain kahta kauheammin niitä lisää. Sitten oletkin tilanteessa, jossa viiden vesiverson sijaan sinulla onkin viisikymmentä. Nyt puu panostaa ihan täysillä vesiversojensa kasvatteluun sen sijaan, että kasvattaisi kunnollisia, tukevia oksia.
Vesiversojen leikkaamisessa täytyy neuvotella puun kanssa. Jos olet elänyt pelkällä pikaruualla, et voi vaihtaa kerralla salaattiin, vaan muutokset terveellisempiin elämäntapoihin on tehtävä vähitellen, että muutos olisi kestävää. Jos puu kasvattaa vesiversoja, et voi ottaa kaikkia pois, vaan muutoksia kohti terveempää kasvua on tehtävä hitaasti ja rauhallisesti.
Vesiversot tuppaavat kasvamaan useamman kappaleen ryppäissä. Näistä voi poistaa suurimmat ja vahvimmat, mutta muutaman pienin jätetään puulle. Niistäkin voidaan leikata kärki pois, jolloin niiden pituuskasvu vähenee ja niihin tulee enemmän haaroja.
Jos puulla on todella paljon isoja vesiversoja, niitä ei kannata heti leikata rungolta asti, vaan niitäkin voidaan typistää. Oksasta leikataan noin 1/3 - puolet pois. Nyt pituuskasvu rajoittuu ja oksa haarautuu. Vuoden tai parin päästä näitä voidaan alkaa vähitellen poistamaan rungolta asti.
Pahoissa vesiversotilanteissa puulle kannattaa tehdä pitkäjänteinen, useiden vuosien kuntokuuri leikkuusuunnitelma, jossa tehdään. määrätietoisesti työtä yhdessä puun kanssa, jotta se vähitellen painottaisi kasvunsa vahvoihin ja terveisiin oksiin vesiversojen sijaan.
Oikein leikattu puu on satoisa, terve ja turvallinen. Siinä ei ole heikkoja oksia, jotka voisivat yllättäen revetä sen enempää myrskyssä kuin sadon painostakaan.
Vesiversojen paras leikakusaika on heinäkuussa, jolloin puu on täydessä kasvussa, kukinta on ohi, mutta hedelmiä ei vielä ole. Tässä vaiheessa leikkaushaavat myös paranevat nopeiten.
Pihapuiden elämäntaparemontit kuin kevyemmätkin leikkaukset saat koko Pirkanmaan alueella Millefolialta.
Jos omenapuullasi on mennyt vesiversojen kasvattelu vähän höpöksi, niin ota yhteyttä, niin laitetaan puut ruotuun.
Palvelen myös kaikissa muissa puutarhan hoitoon ja ylläpitoon liittyvissä asioissa niin yksityishenkilöitä kuin pieniä taloyhtiöitäkin sekä tarjoan puutarhaneuvontaa pihan kiperiin kysymyksiin.
