Monimuotoisen puutarhan syksy
Syksy on mukavaa aikaa puuhata puutarhassa. Se sopii mitä parhaiten istuttamiseen, keväällä kukkivien perennojen jakamiseen ja siirtämiseen sekä suunnitelmien tekemiseen tulevaa kesää varten. (Nyrkkisääntö kasvien jakamiseen ja siirtämiseen on, että keväällä kukkivat voidaan jakaa ja siirtää syksyllä ja syksyllä kukkivat keväällä.)
Monilla on kuitenkin mielikuvia myös puutarhan syystöistä, jotka “kuuluu” tehdä. Mutta onko näin? Mitä puutarhassa oikeasti kannattaa tehdä syksyllä ja mitä jättää tekemättä?
Tarvitseeko syksyllä haravoida?
Jos haravoit, älä vie lehtiä pois.
Kuva: Emilia Schulman
Ehkä yleisin syystyö, jota luullaan pakolliseksi puutarhassa on haravointi. Onneksi tämä kuitenkin alkaa olla sellainen homma, jonka tarpeettomuudesta jaetaan jo paljon tietoa. Muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto muistuttaa siitä, että haravoinnin vähentäminen hyödyttää lukuisia hyönteisiä sekä maaperän pieneliöstöä.
Luonnossakaan kukaan ei haravoi. Siitä huolimatta lehdet katoavat joka vuosi. Maatuvista lehdistä syntyy uutta ravinteikasta humusta, joka antaa kasvuvoimaa kasveille ilman keinolannoitteita. Lehtikerros myös antaa suojaa niin hyönteisille kuin kasveillekin.
Esimerkiksi kimalaiskuningattaret ja leppäkertut talvehtivat maassa olevan lehtikerroksen seassa. Kun annat lehtien olla, nämä hyönteiset ovat avuksesi puutarhassa tulevana kesänä. Leppäkertut huolehtivat tuholaistorjunnasta ja kimalaiset pölytyksestä. Lehtikarikkeen seassa talvensa viettävät myös monien perhosten kotelot. Jos siis haaveilet siitä, että saat puutarhaasi vieraaksi kauniita aikuisia perhosia, sinun kannattaa tukea myös nuoria perhosia, jotka tekevät muodonmuutostaan siellä lehtien seassa.
Jos jostain syystä välttämättä haluat haravoida, niin älä vie lehtiä pois puutarhasta, vaan haravoi ne esimerkiksi pensaiden alle ja kukkapenkkien sekä herkimpien perennojen päälle. Lehtikerros on ilmainen ja biohajoava talvisuojauskeino kasveillesi, joka sitäpaitsi löytyy puutarhastasi jo valmiiksi.
Monet korvaavat haravoinnin silppuamalla lehdet ruohonleikkurilla. Tämä voi olla tarpeen kovien ja hitaasti maatuvien lehtien kuten vaahteran tai tammen lehtien kanssa, mutta suosittelen noudattamaan varovaisuutta tämänkin suhteen. Siellä lehtikerroksen seassa on jo monenlaisia hyötyhyönteisiä talviunille vetäytymässä ja ruohonleikkurilla silppuaminen silppuaa myös ne.
Mitä puutarhan syyssiivoukseen kuuluu?
Toinen harhaluulo liittyy puutarhan muuhun siivoamiseen. Risukasat pitää viedä pois ja puutarha jättää siistiin kuntoon ennen talven tuloa. Mutta pitääkö oikeasti näin tehdä? Vastaus on kyllä ja ei.
Puutarhasta kannattaa siivota pois puutarhavälineet, tyhjentää kastelukannut, vesiletkut ja sadevesitynnyrit ennen pakkasten tuloa, sillä jäätyvä vesi voi laajetessaan rikkoa ne. Sen sijaan risukasoja ei tarvitse viedä pois, päinvastoin. Puutarhaa ei tarvitse jättää “siistiin kuntoon” syksyllä.
Rauhallisessa paikassa olevat risu- ja lehtikasat ovat juuri niitä paikkoja, joissa esimerkiksi siili talvehtii. Siileihin, kuten muihinkin ihmisten lähellä eläviin eläimiin vaikuttaa ilmaston muuttuminen. Kovat helteet ja pitkät sateettomat jaksot näännyttävät luonnonvaraisia eläimiä. Talvehtimispaikan tarjoaminen näille eläimille parantaa niiden selviämismahdollisuuksia.
Hollannissa näkemäni hyvin kaunis viistoon tehty risuaita.
Kuva: Emilia Schulman
Jos olet leikannut tai leikkaat vielä syksyn aikana pihasi puita ja pensaita, voit tehdä risuista kasan jonnekin rauhaisaan nurkkaan - tai jos haluat siistimpää ilmettä, voit nikkaroida pihaasi risuaidan, joka tukee niin hyönteisiä, lintuja kuin erilaista pieneliöstöäkin. Siili tosin ei valitettavasti voi risuaidassa talvehtia.
Risuaita on kätevä paikka loppusijoittaa puutarhassa syntyvää oksajätettä. Se siis säästää sinulta myös aikaa ja vaivaa, kun oksia ei tarvitse kuljettaa kaatopaikalle.
Pitääkö perennat leikata alas?
Hömötiainen nauttii öljyhamppupellon antimista.
Kuva: Juhani Latoniemi / Kurun Luontokuva
Kaikkia perennoja ei tarvitse leikata matalaksi. Siemeniä tuottavia kasveja on hyväkin jättää pystyyn, sillä erilaisten talventörröttäjien sisältämät siemenet ovat tärkeää talviravintoa linnuille. Siemenkasvien pystyyn jättäminen on myös helpoin tapa ruokkia lintuja ilman pelkoa siitä, että ruokintapaikka houkuttelisi ei-toivottuja jyrsijöitä. Korkean varren päässä keikkuvaan siemensaaliiseen ei pääse käsiksi ilman siipiä.
Kuunliljat kuuluvat niihin perennoihin, jotka kannattaa leikata alas ennen yöpakkasia, sillä niiden lehdet muuttuvat jäätyessään limaiseksi mössöksi, jota on ikävää siivota keväällä pois.
Tue siilejä houkuttelematta rottia
Siili on kotipihojen yhä harvinaisemmaksi käyvä vieras. Kuva: Unsplash
Siili on kotipihojen tuttu elävä fossiili, joka asuu mielellään ihmisten läheisyydessä. Se, miten hoidat pihaasi, voi joko tukea tai haitata siiliä.
Siilien määrä on vähentynyt radikaalisti kaupungeissa. Syitä tähän on useita: trimmerit ja robottiruohonleikkurit ovat valitettavasti yhtenä suurimmista, toisena suurena syynä on se, että siileille sopivia talvehtimis- ja pesimäpaikkoja on heikosti. Siili ei viihdy liian siistissä puutarhassa, jossa ei ole yhtäkään lehti- tai risukasaa. Se pesii esimerkiksi pensaiden alla, kunhan niitä ei ole trimmattu ja kitketty täysin puhtaiksi.
Voit tarjota sille rauhaisia talvehtimispaikkoja keräämällä risu- ja lehtikasoja sellaiseen paikkaan pihassasi, jossa ihmiset tai eläimet eivät kulje, jonne ei putoa katoilta lunta, keräänny keväällä sulamisvesiä tai paista liian kuuma aurinko.
Jos pelkäät, että siilille tehdyt pesäpaikat houkuttelevat rottia, huolehdi, että pihassa ei ole rotille ruokaa. Kerää maahan pudonneet marjat ja hedelmät pois. Siiliä hyödyttää se, että et haravoi pihaasi, sillä maahan jäävä lehtikerros tukee hyönteisiä, jotka taas ovat siilin pääasiallista ruokaa. Ja niin siileihin kuin rottiinkin pätee se, että niitä on siellä, missä niille on ruokaa. Rotta ei välitä hyönteisistä, mutta tulee omenien ja lintujen ruokintapaikkojen perässä pihoihin.
On epätodennäköistä, että rotta tulisi pihaan pelkän risukasan vuoksi, sillä hyviä pesimäpaikkoja löytyy kaupungeista kyllä. Ruokaa ei ole kaikkialla, joten rotat liikkuvat sinne, missä sitä on.
Rotta syö mielellään rasvaisia siemeniä tai talia. Huolehdi lintujen ruokintapaikat sellaisiksi, että ne eivät houkuttele rottia. Kuva: Unsplash
Rottien torjuntamenetelmistä moni on sellainen, joka voi haitata muitakin eläimiä. Juttelin siileistä luonnonvaraisia eläimiä vapaaehtoisena yli kuusi vuotta hoitaneen henkilön kanssa ja hän kertoi, että hänelle tulee jatkuvasti enemmän hoidettavaksi hiiren- ja rotanloukkujen vahingoittamia siilejä.
Parhaiten torjut rotat pihalla, kun et jätä niille ruokaa. Jos ruokit lintuja, tee se mieluiten jättämällä siemenkasveja talventörröttäjiksi pystyyn. Jos sinulla on lintulauta, siivoa sen alusta päivittäin, ettei maahan pudonneet siemenet houkuttele rottia. Rotta tosin on myös erittäin taitava kiipeämään ja pääsee yllättäviinkin paikkoihin, joten pelkkä maatason siivous ei välttämättä riitä.
Oravien ruokinta omassa pihassa on täysin tarpeetonta. Orava ja rotta syövät hyvin samanlaista ruokaa ja mikä houkuttelee oravia, se houkuttelee myös rottia. Oravat löytävät ruokaa varmasti muualtakin, joten niiden ruokinnan voit jättää kokonaan välistä.
Pitääkö nurmikko leikata syksyllä?
Ruohonleikkurin voi laittaa syksyllä jo talviunille.
Kuva: Emilia Schulman
Myös nurmikon leikkaaminen kuuluu yleiseen tapaan tehdä “syyssiivous” puutarhassa. Tämäkin kannattaa kuitenkin jättää tekemättä. Hieman pidempi nurmi kestää talven paremmin ja kärsii vähemmän pakkasvaurioita. Kun nurmi on pitkä ja sen päällä on suojaava lehtikerros, se toimii eristävänä kerroksena ja auttaa jättämään ilmaa lumipeitteen alle. Jos lumi ja jää tulee aivan kiinni maanpintaan, syntyy sen alle hapettomat olosuhteet, jotka ovat mitä parhaat jääpoltteelle ja muille sienitaudeille, joita talven aikana saattaa syntyä.
Älä siis suotta leikkaa enää nurmikkoa, vaan anna sen olla, niin se talvehtii paremmin.
Jos nurmikkosi on harva ja kaipaa elävöittämistä, on syksy kuitenkin mitä parhainta aikaa kylvää luonnonkasveja sen sekaan. Kaljuihin, palaneisiin ja harvoihin laikkuihin on helppoa kylvää kotimaisten luonnonkasvien siemeniä nyt syksyllä. Tarvittaessa voit tasata nurmikkoa hiekalla tai hiekan ja mullan seoksella. Haraa pinta tasaiseksi ja kylvä luonnonkukkien siemenet päälle. Älä peitä kylvöstä.
Syyskylvö mahdollistaa luonnollisen kylväkäsittelyn siemenille, aivan kuten se tapahtuisi luonnossakin, kun siemenet putoavat syksyllä maahan ja lähtevät kasvuun keväällä.
Jos kaipaat vinkkejä nurmikolle sopivista luonnonkukista, julkaisen niistä oman postauksensa vielä tällä viikolla.
Miten tukea lähiluontoa kotipihassa?
Luonnon monimuotoisuutta kotipihalla -miniopas on tarkoitettu sinulle, joka haluat kääntää puutarhaasi monimuotoisempaan suuntaan, tukea lähiluontoa ja paikallisia ekosysteemejä pienillä arkielämän teoilla.
12-sivuisessa vihkosessa esitellään kymmenen helposti käyttöön otettavaa keinoa, joilla voit parantaa luonnon monimuotoisuutta omalta pihaltasi käsin sekä syitä siihen, miksi niin kannattaa tehdä.
Tilaa tästä opas itsellesi tai kaverille!
Oppaan hinta on 8€ sisältäen postikulut!
