Huonekasvit, ilmanlaatu ja allergiat
Parantavatko huonekasvit sisäilman laatua?
Kuva: Emilia Schulman
Sisäilman laatu puhuttaa monia. Samaan aikaan huonekasveihin liittyy suorastaan myyttinen uskomus niiden ilmaa puhdistavista vaikutuksista, joissa toistuvasti viitataan Nasan vuonna 1989 julkaisemaan tutkimukseen, jossa todetaan tiettyjen kasvien todellakin parantavan ilmanlaatua. Tutkimus on tehty pienessä, suljetussa pleksikuutiossa, jossa kasville on syötetty tiettyjä haitallisia kemikaaleja, joiden määrän laskua on sitten tarkkailtu. Tämä ei tietenkään vastaa ihan kunnolla kenenkään kotioloja. Tutkimuksella pyrittiin myös selvittämään, millä tavoin kasvit voisivat parantaa ilmanlaatua avaruusaluksissa ja muissa pienissä, suljetuissa systeemeissä.
Vuonna 2019 aiheesta on julkaistu toinen tutkimus, jonka mukaan huonekasveja pitäisi olla 10-1000 kappaletta neliömetrillä, jotta ne oikeasti puhdistaisivat ilmaa. Olen tämän ennenkin sanonut somejulkaisuissani, mutta kasveja tehokkaampi tapa puhdistaa huoneilmaa on avata ikkuna. Se ei kuitenkaan poista sitä asiaa, että kasvien kasvattaminen tuo paljon muuta hyvää elämään ja esimerkiksi huonekasvien vaikutuksesta kodin mikrobiston monipuolisuuteen ja sitä kautta ihmisten vastustuskykyyn, ollaan tehty varsin lupaavaa tutkimusta.
Kolikon toinen puoli on se, että huonekasvit voivat myös allergisoida usealla eri tavalla. Tämä on asia, joka kannattaa varsinkin allergisten tai sisäilmasairastuneiden ihmisten ottaa huomioon kasvien kanssa. Ne saattavat myös heikentää sisäilman laatua ja tehdä oleilusta sisätiloissa epämukavampaa.
Positiivista on, että joskus sisäilmaoireiden aiheuttajaksi saattaakin paljastua homeisen talon sijaan huonekasvit, jolloin tilanne on paljon helpommin korjattavissa. Kerron tässä postauksessa erilaisista kasviallergian aiheuttajista, yleisesti allergisoivista kasveista sekä keinoista vähentää kasveihin liittyviä allergiaoireita. Muistathan kuitenkin, että tämänkin tekstin takana on puutarhuri, ei lääkäri ja allergiaoireet on syytä mennä selvittämään myös lääkärin kanssa.
Olen kerännyt tähän juttuun tietoa luotettaviksi kokemistani lähteistä sekä vertaillut usean eri lähteen sisältämää tietoa omaan kokemukseeni sekä tietooni kasveista. Jos haluat lisätä aiheeseen jotain tai kertoa omakohtaisia kokemuksiasi, voit laittaa minulle viestiä osoitteeseen emilia@millefolia.fi
Kasviallergian tyypit
Siitepölyallergia
Valkoliljoilta poistetaan kukkakaupoissa heteiden ponnet, sillä se pidentää kukan säilyvyyttä sekä estää kukan sotkeutumisen keltaiseen siitepölyyn. Kuva: Emilia Schulman
Huonekasvit voivat allergisoida monella eri tapaa. Tutuin näistä on siitepölyallergia. Harva vaan tulee ajatelleeksi, että kotoisten koivujen, leppien ja pujon lisäksi voit olla allerginen myös viirivehkan siitepölylle ja periaatteessa ihan minkä tahansa kukkivan kasvin siitepölylle. Tämä on hyvin yksilökohtaista, mikä aiheuttaa kenessäkin oireita, joten jos alat yhtäkkiä saamaan kotonasi allergiaoireita, tarkista, kukkivatko kasvit ja helpottavatko oireesi, jos siirrät kukkivan kasvin muualle.
Viirivehkan lisäksi yleisimpiä siitepölyallergiaa aiheuttavia huonekasveja ovat palmujen hedeyksilöt (Palmut ovat kaksikotisia, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Vain hedekasvit tuottavat siitepölyä), sekä joulunajan kausikasveina tunnetut syklaami sekä jaloritarinkukka eli tuttavallisemmin amaryllis. Periaatteessa mikä tahansa kukkiva kasvi voi allergisoida, joten tarkkaile oloasi ja jos huonekasvien kukinta pahentaa oireitasi, poista joko kukat tai koko kasvi.
Siitepölyn aiheuttamia oireita voi vähentää myös poistamalla pelkät siitepölyä tuottavat elimet. Jaloritarinkukan ja esimerkiksi liljojen kanssa tämä tehdään poistamalla heteiden kärjissä olevat ponnet heti kukan avauduttua ennen kuin niihin muodostuu siitepölyä. Tämä myös pidentää monilla kukilla kukan auki pysymistä, jonka vuoksi monet kukkakaupat poistavat liljojen ponnet.
Viirivehkasta voit poistaa heti kukinnon auettua keskellä olevan, pitkulaisen puikelokukinnon. Tämä itseasiassa on viirivehkan varsinainen kukinto ja valkoisen suojuslehden tehtävä on vain suojata sitä. Viirivehka on yleinen julkisten tilojen kasvi ja toisinaan niistä poistetaan huollon yhteydessä siitepölyä muodostavat puikelot. (Ja kyllä, puikelo on ihan oikea kasvitieteellinen termi sille.)
Siitepölyn lisäksi myös saniaisten ja muiden itiökasvien hienojakoinen itiöpöly saattaa allergisoida. Saniaiset ja raunioiset muodostavat itiöpesäkkeitä lehtiensä alle. Nämä ovat yleensä väriltään ruskeita tai kellertäviä ja ovat asettuneet siisteihin kuvioihin. Jos saat itiöistä allergiaoireita, poista itiöitä tuottavat lehdet tai jos niitä ei pysty poistamaan, voi olla viisainta etsiä kasville uusi koti.
Itiöpesäkkeitä pesäraunioisen (Asplenium nidus) lehtien alla. Kuva: Emilia Schulman
Kosketusallergia
Joulun suosikkikasvi joulutähti (Euphorbia pulcherrima) kuuluu tyräkkikasvien sukuun ja sen valkoinen kasvineste voi aiheuttaa allergiaa. Kuva: Emilia Schulman
Monet kasvit sisältävät aineita, jotka aiheuttavat koskiessa allergisia reaktioita. Tämä saattaa tapahtua mekaanisen ärsytyksen, kuten ohuiden karvojen avulla tai ihoa ärsyttävän kasvinesteen avulla. Erityisen herkkiä kasvien aiheuttamalle kosketusallergialle ovat lateksiallergikot, jotka todennäköisesti reagoivat muita voimakkaammin esimerkiksi viikunoiden (Ficus) ja tyräkkien (Euphorbia) lateksimaiseen kasvinesteeseen.
Joidenkin tällaisten kasvien lateksimaisen kasvinesteen sisältämät aineet nousevat myös lehtien pintaan ja siirtyvät siitä huoneilmaan. Tämä voi aiheuttaa hengitystieoireita, varsinkin lateksiallergisille. Erityisesti limoviikuna on tällainen kasvi ja onkin yleisimmin allergisoiva huonekasvi sekä kolmanneksi yleisin allergian aiheuttaja kodeissa ylipäätään, heti lemmikkien ja huonepölyn jälkeen. Limoviikuna on siis allergisoivampi kuin esimerkiksi homeet.
Kosketusallergiaa aiheuttavien kasvien vaikutuksia voi vähentää käsittelemällä niitä hanskat kädessä. Erityisen tärkeää tämä on tyräkkien kanssa, jotka voivat aiheuttaa erittäin voimakkaita oireita, sillä kasvineste on allergisoivan lisäksi myrkyllistä.
Tässä ryhmässä täytynee antaa erityismaininta juoruille. Nämä harvoin aiheuttavat oireita ihmisille, mutta aiheuttavat niitä helposti eläimille, jos eläin on pitkässä kosketuskontaktissa kasviin. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että jos kissa makaa kukkaruukussa, jossa kasvaa juoruja, se voi saada voimakasta ihoärsytystä siitä.
Kosketusallergiaa voivat aiheuttaa esimerkiksi paavalinkukat ja muut gesneriakasvit. Kontaktiallergiaan on luettavissa myös vehkakasvit, jotka sisältävät mekaanista ärsytystä aiheuttavia kalsiumoksalaattikiteitä. Parhaiten tunnettu ja voimakkaimpia oireita aiheuttava näistä on kirjovehka (Dieffenbachia).
Kuuntele kehoasi ja jos joku kasvi aiheuttaa ihoärsytystä siihen koskiessa, vältä siihen koskemista tai käytä hanskoja.
Tuoksut ja muut ilmaan haihtuvat aineet
Joidenkin posliinikukkien (Hoya) voimakas tuoksu saattaa allergisoida. Kuva: Juhani Latoniemi
Kukkivien kasvien tuoksun on tarkoitus houkutella pölyttäjiä. Tämän lisäksi kasvit välittävät myös muita ilmaan haihtuvia kemiallisia signaaleja. Nämä eivät kuitenkaan aina ole kovin sopivia meille ihmisille ja varsinkin huoneilmassa, missä ilmaan haihtuneiden yhdisteiden määrä nousee helposti korkeaksi, se voi aiheuttaa allergisia oireita.
Voimakkaasti tuoksuvat kasvit, kuten posliinikukat, lehtikaktukset sekä eräät orkideat voivat aiheuttaa tuoksullaan hengitystieoireita, päänsärkyä ja huonovointisuutta.
Kärsin itse migreenistä ja olen kerran joutunut siirtämään runsaasti kukkivan Passiflora sprucein toiseen huoneeseen, sillä sen tuoksu laukaisi minulla migreenin kasvin ollessa pienessä huoneessa työpisteeni vieressä, kun suoritin etäopintoja pandemia-aikana ja istuin siinä tuntikausia kerrallaan.
Oma lukunsa ilmaan haihtuvien yhdisteiden allergisoivuudessa on elävä fossiili japaninkruukukävykki, vanhalta nimeltään käpypalmu (Cycas revoluta). Kasvilaji on ollut olemassa jo dinosaurusten aikana ja kehittänyt puolustusmekanisminsa mitä ilmeisemmin aika paljon meitä isompia eläimiä vastaan, eivätkä nämä ole vuosimiljoonien saatossa laimentuneet. Kruunukävykki on voimakkaasti myrkyllinen ja sen myrkyllisiä yhdisteitä voi haihtua ilmaan siinä määrin, että ne aiheuttavat huonovointisuutta. Pieneen tilaan ei siis ehkä kannata ottaa kruunukävykkiä lainkaan, vaikka se onkin upea ja upean historian omaava kasvi.
Allergisoiva kasvualusta
Multa ja sen sisältämät mikrobit voivat allergisoida toisia. Kuva: Juhani Latoniemi
Tätä aihetta on kevyesti sivuttu aiemmassa julkaisussa siitä, miten kasvualusta vaikuttaa huonekasvien hoitoon. Erilaisten kasvualustojen valinnalle on useita eri syitä. Itse olen omien kasvieni kanssa multakasvattaja, mutta kaikille multa ei sovi. Homeelle altistuneet ja muut sisäilmasairastuneet voivat nimittäin reagoida multaan ja sen sisältämiin pintahomeisiin.
Multa on elävä kasvualusta ja pieni määrä pintahomeita kuuluu asiaan ja on hyvin normaalia. Pintahomeet voivat olla silmällä nähtävää valkoista kerrostumaa mullan pinnalla, mutta ne voivat olla myös vaikeasti havaittavia.
Pintahomeet eivät sinänsä ole vaarallista, ellet ole herkistynyt homeille. Herkistyneenä saatat kuitenkin saada oireita myös mullassa kasvavista kasveista.
Asia onneksi on helposti ratkaistavissa vaihtamalla kasvit mullattomiin kasvualustoihin, joita on nykyisin todella hyvin saatavilla. Jos vaihdat mullattomiin kasvualustoihin tai ehkä käytät niitä jo, suosittelen lukaisemaan tämän yllämainitun aiemman postauksen kasvualustojen vaikutuksesta kasvien hoitoon, sillä mullattomassa kasvualustassa kasvavaa kasvia ei hoideta samalla tavalla kuin mullassa kasvavaa.
Allergiavapaampia tapoja harrastaa kasveja
Allergiakodeissa on ihan mahdollista harrastaa kasveja, mutta asia vaatii hieman enemmän harkintaa sekä tietenkin tietoa omien allergioiden aiheuttajista, jotta ne voidaan eliminoida. Valitse sellaisia kasveja, jotka eivät kuki herkästi eivätkä tuoksu voimakkaalle. Vältä itiökasveja sekä kasveja, joilla on lateksimainen, valkoinen kasvineste. Jos olet allerginen siitepölylle, voit poistaa kasvin nuput ennen kuin ne aukeavat tai tiettyjen kasvien tapauksissa poistaa siitepölyä tuottavat heteiden ponnet ennen kuin siitepöly kypsyy niihin.
Mullattomat kasvualustat ovat hyvä keino vähentää oireita monilla, joiden allergiat johtuvat mullasta. Allergisten on syytä myös huomioida huonekasvien kyky kerätä pölyä ja huolehtia siitä, että pölyä ei kerry kasvien lehdille. Tässä voi olla avuksi, jos kodin kasvit ovat joko niin suurilehtisiä, että ne on helppo pyyhkiä pölystä puhtaiksi tai niin pieniä, että ne on helppo käyttää säännöllisesti suihkussa, jossa koko lehdistö suihkutetaan puhtaaksi.
Terraariot, akvaariot ja kasvikaapit sopivat allergiakotiin.
Yksi hyvä keino välttää kasvien aiheuttamia allergiaoireita on kasvattaa kasveja terraariossa tai peräti akvaariossa. Terraario- ja vesikasviharrastus tarjoavat hyvän mahdollisuuden kasvattaa kasveja ilman, että ne vapauttavat juuri mitään huoneilmaan. Myös erilaiset kasvikaapit pitävät kasvien tuottamat yhdisteet ja siitepölyt paremmin sisällään.
Terraario voi olla kooltaan ihan mitä tahansa: pienestä lasipullosta tai -purkista monisataalitraiseen akvaarioon. Vain mielikuvitus on rajana näiden kanssa.
Loistavaa inspiraatiota terraariohommiin voi hakea esimerkiksi Youtuben Worcester terrariums- tai The World of Green -kanavilta.
Faktoihin perustuvaa kasvien hoitoa
Kun haluat perustaa huonekasviesi hoidon myyttien ja legendojen sijaan faktoihin, ovat Huonekasvibiologiaa -verkkokurssi ja kirja sinua varten!
Pakkaa kasvibiologian perusteet osaksi kasvienhoitovälineitäsi ja nosta itsesi nettilegendojen yläpuolelle!
Lue lisää ja osta omasi täältä!
